Näin unta viimeyönä et Japanissa aina kerran viikossa ilmaan laskettiin jotaan ihan hurjaa tappomyrkkyä x. Tän myrkyn tarkotuksena oli ilmeisesti poistaa/tuhota jotaan asiaa y, mistä oli haittaa ihmisille. Ainoo vaan, että jos ihmiset ite sattu hengittämään sitä myrkkyä, ni ne päätti päivänsä aika nopsaan. Siks aina sillon kerran viikossa jokanen valmistautu tohon myrkkysumutukseen menemällä koteihinsa ja sulkemalla kaikki ilmanvaihtokanavat, ovet ja ikkunat mukaanlukien, ja toivomalla ettei jostaan tiivisteiden läpi pääsis tihkumaan sitä ihme substance äksää. Aina just niiden sumutusten alussa, kun se myrkky ei ollu vielä ihan levinny ilmastoon, ni osa japanilaisista lähti ulos ja järjesti jonku tosi näyttävän paraatin. Syynä oli ilmeisesti jonkulainen rauhantahtonen mielenosotus sitä myrkkykaasua vastaan.

Toi Japani-osuus tuli varmaan siitä ku mun ystävä tuli just viikko sitte takas Suomeen oltuaan vuoden vaihossa Japanissa. Muuten mulla ei oo kyllä mitään hajua ton unen mistään tarkotuksen- tai lähteentapasista. Tunnelma oli kyl upee kaikessa kuoleman kanssa leikkimisessään ja luonnottomuudessaan (tai nimenomaan sen vastustamisessa)!

En oo yhtään hyvä kirjottamaan blogeja. Kirjakieli tuntuu palikkamaiselta ja puhekieli karkeelta, ja aina jälkeenpäin kun kattelen mun kirjotuksia tulee sellanen ärsyttävä "yyh, ei näin"-fiilis. Aattelin kuiteen yrittää jotenkuten ignoree mokomat hankaluudet, ja postailla tänne ihan satunnaisesti itseäni ilostuttavia asioita: onnistuneita piirroksia, muiden onnistuneita piirroksia, valokuvia, videoita, viisaita tekstipätkiä tai mitä nyt ikinä vaan tuleekaan vastaan. Varautukaa kaikkeen ja älkää odottako yhtään mitään. :'D

Tässä mun viimeisin ilonaihe, onnistunut piirros:

Löysin siis fiftarityylin ilot leveehelmasine mekkoineen ja hattaratukkineen. Oon ihan rakastunu siihen ylitsepursuavaan naisellisuuteen mitä kyseisen aikakauden tyyli edustaa! Ei sillä että haluaisin niitä ihme housukorsetteja yms koskaan päälleni, mut kyl mä tollasen mekon ottaisin.